Iréne

       
© Jordan Stables
Kyseessä on virtuaalihevonen!

Virallinen nimi: Iréne, "Ira" Syntynyt: 16.07.2012 (21v.) 4v 16.01.2013
Rek.nro: VH14-021-0013 Rotu & sukupuoli: Trakehner & tamma
Säkäkorkeus: 167cm Väritys: Kimo
Kasvattaja: Renee Houston Omistaja: Frida, VRL-05826, Faconde
Painotuslaji: Kouluratsastus Koulutustaso: ko:GP, re:90cm

Meriitit

Palkittu Tammikuun KRJ tilaisuudessa KRJ-II palkinnolla pistein 7,5+40+15+22+14=98,5p.

Luonnekuvaus

Irene on tamma, jonka muistaa tavalla taikka toisella. Kisakentällä tämä kimo tamma on vaikuttava ilmestys suurine, puhtaine liikkeineen, kun taas tallissa saattaa välillä kuulua vingahdus ja mahdollisesti seinän kolahdus, jota seuraa hoitajan kärsivällinen ’Ira nyt..’ Karsinatovereita valitessa saakin olla aika tarkka, yleensä paras vaihtoehto on sijoittaa tamma nurkassa sijaitsevaan karsinaan ja mahdollisimman hiljainen ruunanrupsukka viereen, tällöin yleensä säilytään ilman ajoittaisia kiljahduksia.

Tamma ei suinkaan ole pahanluontoinen, mutta hän omaa selkeitä tammamaisia piirteitä. Iralla on hyviä ja huonoja päiviä, jotka ilmenevät erittäin nopeasti kun häntä alkaa hoitamaan millään tavalla. Hyvänä päivänä tamma toimii kuin unelma, eikä aiheuta minkäänlaisia ongelmia. Kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat ilman minkäänlaista venkoilua ja hän saattaa jopa pistää torkkuen kesken harjauksen. Huonona päivänä hän on oikea perässä vedettävä malli kun häntä liikuttelee mihin tahansa suuntaan ja hoitaessa häneltä saa nostaa jalkoja kaikin voimin. Myös oikein kuraisena päivänä tamma on usein aivan tahallaan polkenut jalkaa kuralammikossa, näin ollen värjäten kauniin kimon karvansa tasaisen harmaaksi. Tällaisina päivinä tamma keksii mitä ihmeellisimpiä asioita joiden eteen jäädä jumittamaan, pesukarsinan edusta on erittäin hyvä esimerkki. Kyllä siitäkin eteenpäin päästään, mutta se kuinka monta ihmistä vaaditaan tätä lähes 170 cm korkeaa hevosta työntämään, on sitten aivan eri asia. Ira osaa nimittäin liimautua lattiaan kiinni, tai ainakin siltä välillä tuntuu.

Ratsastaessa Irene on ehkä hieman hitaasti lämpiävää sorttia, joka vaatii perusteellisen verryttelyn ja herättelyn, mutta joka alkaa kuitenkin liikkumaan omalla moottorilla erittäin nopeasti. Taitoa ja liikettä löytyy vaikka millä mitalla, mutta hän vaatii ratsastajaltakin taitoa, että liikkeet suoritetaan mahdollisimman kauniisti. Automaattia hän ei todellakaan ole nähnyt, mutta oikein hyvä koulutusmestari hän on, sillä hän tekee tasan sen mitä pyydetään, muttei kuitenkaan hätiköiden ala tarjoamaan kaikkea osaamaansa jos avut ovat ristiriitaisia. Tamman reaktio ristiriitaisiin apuihin onkin yleensä pysähtyminen, tai hidastaminen, antaen näin ollen ratsastajallensa aikaa päättää, mitä oltiinkaan tekemässä.

Kisatilanteissa hän on oikeastaan melkein pomminvarma tapaus, sillä tamma ei arastele traileriin menemistä, eikä kisapaikan hälinääkään. Olkoot päivä ollut kuinka kamala ennen kisapaikalle tuloa, kisapaikalla hän tuntuu unohtavan kaikki diivamaiset elkeensä ja vain on ja tekee mitä käsketään. Aina välillä tuntuukin, että Irene on helpompi antaa vieraille käsiteltäväksi kisapaikalla, kuin kotona. Eläinlääkärit, kengittäjät sekä hierojat hän ottaa vastaan samalla tyyneydellä ja hänet tarvitseekin erittäin harvoin rauhoittaa mitään operaatiota varten.

Sukutaulu & jälkeläiset

i. Armandevm
ko, recm, sk.cm,
ii. Elianevm
ko, recm, sk.cm,
iii. Daquirievm
ko, recm, sk.cm,
iie. Illusiaevm
ko, recm, sk.cm,
ie. Carmellaevm
ko, recm, sk.cm,
iei. Ameeraevm
ko, recm, sk.cm,
iee. Belleza evm
ko, recm, sk.cm,
e. Cassidyevm
ko, recm, sk.cm,
ei. Bayardevm
ko, recm, sk.cm,
eii. Ranoferevm
ko, recm, sk.cm,
eie. Athenaevm
ko, recm, sk.cm,
ee. Penelopeevm
ko, recm, sk.cm,
eei. Rolandoevm
ko, recm, sk.cm,
eee. Jazmineevm
ko, recm, sk.cm,

Isä Armand on 169cm korkea, kimo trakehner-ori joka toimii edelleen omistajansa satunnaisena kilparatsuna kouluratsastuksessa. Ori on kylläkin jo periaatteessa eläkkeellä, mutta omistaja tahtoo että orilla on jonkinnäköistä aktiviteettiä edelleen korkeasta iästään huolimatta. Menestystä onkin kertynyt jo todella hyvin ja ori on palkittu jo kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, sekä kantakirjattu ensimäisellä palkinnolla. Armand onkin siis sekä hyvä kilparatsu, että erittäin rodunomainen ja komea ulkonäöltään ja kysyntää jalostukseen löytyy edelleen vaikka orilla onkin jo tällä hetkellä yhteensä neljäkymmentäviisi jälkeläistä. Voikin olla että jälkeläisiä kerkeää syntymään vielä kiitettävä määrä ennen kuin ori siirtyy vihreämmille laitumille laukkaamaan, ainakin jos se koulupuoliveristen kasvattajista riippuu.
Isänemä Carmella oli 170cm korkea, kimo trakehner-tamma, jonka painotuslaji oli kouluratsastus ja joka kilpaili kansainvälisellä tasolla aina grand prix luokissa saakka erittäin menestyneesti. Valitettavasti tamman kilpaura ei kumminkaan jatkunut kovinkaan pitkään sillä tamma loukkasi jalkansa eräällä maastoretkellä astuessaan kuoppaan ja jalkaa ei saatu kuntoutettua tarpeeksi hyvin jotta se olisi kestänyt kilpailuja enää. Onneksi Carmellan kunto kesti kumminkin siitostammana toimimisen loukkaantumisen jälkeen ja jälkeläisiä syntyikin yhteensä viisi kappaletta.
Isänemänisä Ameera oli 170cm korkea, kimo trakehner-ori joka kilpaili hyvällä menestyksellä sekä este-, että koulukisoissa. Vaikka menestys olikin hieman parempaa koulukisoissa, ei Ameeraa voi silti sanoa täysin sopimattomaksi esteille sillä menestystä kertyi niistäkin ihan kiitettävästi. Koska orin omistaja tahtoi viedä hevosensa vain yhden lajin laatuarvosteluun, vietiin ori kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun josta tulikin kotiinviemisiksi toinen palkinto, eli päätös oli aivan oikea.
Isänemänemä Belleza oli 167cm korkea, kimo, kouluratsastuspainotteinen trakehner-tamma jonka menestys oli suoraan sanottuna päätähuimaavaa. Tamma nimittäin sijoittui lähes kaikissa kisoissa joihin otti osaa ja voittojakin tuli melkein joka kolmansista kisoista joihin Belleza osallistui. Turhaan ei siis tämän neidin omistaja ollut ylpeä ratsustaan ja menestyksen myötä kysyntä kouluratsujen jalostukseen olikin suuri. Jälkeläisiä tamma kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä kolme kappaletta, joista kaksi oli trakehnereitä ja yksi ratsuponi.
Isänisä Elian oli 168cm korkea, kimo trakehner-ori joka kilpaili nuoruusvuotensa silloisessa kotimaassaan Saksassa ja muutti hieman vanhempana uuden omistajan omistukseen Suomeen jatkamaan kisauraansa. Koska Elian oli kerännyt kiitettävän listan sijoituksia jo asuessaan Saksassa, ei sillä enää kilpailtu kovinkaan paljoa uuden omistajan omistuksessa, vaan jo parin vuoden Suomessa asumisen jälkeen ori vietiin kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun. Kyseisestä tilaisuudesta Elian lähti kotiin toisen palkinnon kanssa, joten sen omistaja sai hyvällä syyllä olla ylpeä ostoksestaan.
Isänisänemä Illusia oli 169cm korkea, kimo, kouluratsastuspainotteinen trakehner-tamma Saksasta. Tällä tammalla kilpailtiin vaativissa luokissa sen omassa painotuslajissa ja menestys olikin kehuttavaa, eikä toisaalta mikään ihmekään sillä Illusian omistaja oli yksi Saksan arvostetuimmista kouluratsastajista, joka myös koulutti ulkopuolisten kouluratsuja todella hyvällä menestyksellä. Tamma olikin todella kysytty jalostukseen, mutta jostain syystä sillä teetettiin vain yksi trakehner-varsa ja kolme ratsuponi-varsaa.
Isänisänisä Daquiri oli 166cm korkea, kimo trakehner-ori jolla kilpaili sen omistajan lisäksi kaksi palkattua kisaajaa kouluratsastuksessa ja ori pärjäsikin lajissa erittäin hyvin. Jostain syystä Daquiri tuntui pärjäävän lajissa erittäin paljon paremmin ulkopuolisten kisaajien kanssa, joten loppujen lopuksi omistaja lopetti itse kisaamisen kokonaan. Tämä herra käytiin myös kantakirjaamassa kolmannella palkinnolla ja jälkeläisiä se kerkesi saamaan yhteensä viisitoista kappaletta ennen kuin se menehtyi vanhuuteen 29-vuotiaana.

Emä Cassidy 164cm korkea, vaaleanrautias, kouluratsastuspainotteinen trakehner-tamma joka asui lähes koko elämänsä Saksassa, mutta muutti sitten eläkepäiviään viettämään Suomeen. Ennen eläkeikää tamma saavutti omassa lajissaan hyvin paljon ja senpä vuoksi Cassidystä tehtiinkin todella monta tarjousta ympäri Euroopan sen tullessa myyntiin. Tamma muunmuassa kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla ja palkittiin kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla, täysillä pisteillä. Jälkeläisiäkään tamma ei ollut vielä saanut siihen mennessä yhtään ja siksi kysyntää oli varsinkin puoliverikasvattajien keskuudessa. Uuden omistajansa omistuksessa tamma sitten saikin kolme varsaa joista yhden osti Cassidyn entinen omistaja.
Emänisä Bayard oli rautias, 166cm korkea trakehner-ori jonka kanssa kilpailtiin hyvin ahkerasti kouluratsastuskilpailuissa ja ori myös pärjäsi niissä ihan kohtuullisen hyvin. Kun ori jäi kisaeläkkeelle lopulta 16-vuotiaana, se myytiin erääsee pieneen ratsastuskouluun tuntiratsuksi Bayardin lempeän ja lapsiystävällisen luonteen vuoksi koska sen entisellä omistajalla ei ollut käyttöä kuin kisahevosille. Ratsastuskoulun omistuksessa ori sai yhden jälkeläisen sillä orin uuden omistajan mielestä olisi ollut tyhmää jättää menestynyt kilparatsu ilman suvun jatkajaa.
Emänisänemä Athena oli 168cm korkea, rautias trakehner-tamma joka painottui sekä kenttä-, että kouluratsastukseen, mutta hieman enemmän ehkä kouluratsastukseen. Menestystä kertyi kumminkin molemmista suhteellisen kiva määrä, vaikkakin suuremmasta kisojen määrästä sijoituksia tuli tietenkin enemmän kouluratsastuksesta. Jostain kumman syystä Athenaa ei viety ikinä minkäänlaisiin laatuarvosteluihin, eikä kantakirjaukseen vaikka palkintosijo olisikin ollut aivan varma. Jälkeläisiä tämä neiti jätti kumminkin jälkeensä yhteensä kolme kappaletta.
Emänisänisä Ranofer oli 163cm korkea, vaaleanrautias trakehner-ori jonka painotuksena toimi kouluratsastus. Valitettavasti orin kisaura ei kumminkaan kerennyt kovinkaan pitkäksi, sillä orin omistaja loukkaantui vakavasti eräissä kisoissa ja näin ollen omistaja ei voinut enää muuta tehdä ratsunsa kanssa kuin harrastaa kevyttä ratsastusta. Onneksi Ranofer oli kumminkin kerennyt keräämään nimeä itselleen jo jonkun verran, joten jälkeläisille löytyi kysyntää yhteensä kymmenen kappaleen verran ennen kuin ori menehtyi vanhuuteen 30-vuoden iässä.
Emänemä Penelope oli 160cm korkea, kimo trakehner-tamma jolla ei ollut varsinaista painotuslajia ikinä ja jolla ei myöskään kilpailtu erityisen paljoa tamman elinaikana. Penelopen omistaja oli nimittäin sitä mieltä ettei hevosta kannata pilata liialla kisaamisella ja senpä vuoksi kisoja kertyi noin kaksi kappaletta kolmessa kuukaudessa jos niinkään paljon. Kumminkin kysyntää riitti jalostukseen tamman äärimmäisen hienon suvun vuoksi ja varsoja tälle neidille syntyikin yhteensä viisi kappaletta sen elinaikana.
Emänemänisä Rolando oli 163cm korkea, kimo, kouluratsastuspainotteinen trakehner-ori jolla kilpailtiin paljon ja menestyksekkäästi orin omassa lajissa. Kouluratsastuksessa saadun menestyksen lisäksi Rolando menestyi erittäin hyvin myös rotunäyttelyissä joihin osallistui ja ori voittikin useamman kerran oriluokassa parhaalla rakenteella. Ennen kuolemaansa tämä herra myös kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla, sekä palkittiin kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla, täysillä pisteillä.
Emänemänemä Jazmine oli 160cm korkea, kimo trakehner-tamma jolla kilpailtiin kouluratsastuksella todella huimalla menestyksellä ja tamma nimitettiinkin elämänsä aikana kahteen kertaan kotimaansa Saksan menestyneimmäksi kouluratsuksi. Lisäksi Jazmine palkittiin kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla ja kantakirjattiin toisella palkinnolla. Jälkeläisiä tämä neitonen kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä neljä kappaletta ennen kuin menehtyi luonnollisesti vanhuuteen 26-vuoden iässä.
C: *lumienkuli*

Syntynyt Varsan tiedot Emä Kotipaikka
26.12.2012 t. Cassie F KRJ-II Tabasco Noir Sen
16.03.2013 t. Isadora F KTK-II Liqueur Susanna
27.06.2014 t. Indigo F Birkendorf Spiros Assi
24.04.2015 o. In Absentia F No Shows coupie
31.10.2015 o. Idioteque F Fransdelight Helo
16.12.2015 t. Iriana F Saeglópur Odeya
22.08.2016 t. Icenaker F Silversins Manaaja
.

Päiväkirja & valmennukset

Kouluvalmennus, valmentajana Marja
Ensin täytyy sanoa, että tosi kauniin hevosen olet hommannut! Iraan ihastuin heti ensinäkemältä, eikä tamman taidoissakaan ollut puutetta. Rehellisesti sanoen, on mun aiemmin valmentamat ratsukot olleet teihin verrattuna vain sitä vaatimatonta puskatasoa! :D Aloititte kuitenkin suht. kevyellä verryttelyllä, johon kuului muutamat väistöpätkät sekä taivuttelut eri askellajeissa. Välikäyntien aikana päätin valita valmennuksen aiheeksi sulkutaivutuksia sekä laukanvaihtoja. Aloititte alkuun vain parilla pysähdyksellä ja peräänannon hakemisella, kunnes siirryitte tekemään sulkutaivutusta keskilinjalla. Se taisi olla Iralle vähän turhankin helppo nakki, sillä juurikaan parannettavaa en teidän taivutteluista löytänyt. Muista kuitenkin pitää myös sisäpohje mukana säilyttämässä eteenpäinpyrkimystä, vaikka itse liikettä pyydät ulkopohkeella. Laukkatehtäväksi ajattelin laukan vaihtoa lävistäjällä. Vaihtonne sujuivatkin hyvin, vaikka muutaman kerran takajalat jäivät jälkeen. Muista apuja siirtäessäsi vielä pitää paino nykyisen laukan puolella. Erityispointsit vielä tosi nätistä istunnasta! ;)

Kouluvalmennus, valmentajana Cery
Tamma oli levoton ja ravasi pieniä tipittäviä askelia pää pystyssä. Se oli hermostunut ja ratsastajalla oli täysi työ saada se rennoksi ja niskan alas. Heti lämmittelyssä Irenelle haluttiin tarjota tehtäviä jotka vaatii keskittymistä, jotta se saa ajatukset pois ulkopuolisista häiriötekijöistä. Ratsukko teki paljon voltteja ja ympyröitä; lyhyellä sivulla yhden ison voltin ja pitkällä sivulla kolme volttia ja yhden isomman ympyrän. Ympyröillä Irene saatiin pyöreäksi ja se rentoutui kaulasta ja niskasta. Ympyröiden lisäksi tehtiin paljon siirtymisiä jotka saivat Irenen terävöitymään. Seuraavaksi jatkettiin siirtymisteemalla; Irene laukkasi pitkät sivut niin reipasta laukkaa kuin suinkin ja lyhyet sivut hyvin koottua laukkaa. Harjoitus meni hyvin, joten ratsukko sai lyhyellä sivulla tehdä kootun laukan sijasta laukkapiruetin. Irene kuumui mukavasti tehtävien aikana, joten loppuun otettiin paljon myös ravi- ja känytiharjoituksia.

Kouluvalmennus, valmentajana SissiP
Tänään valmennan kaunista kimoa koulutammaa, jonka kevyt askellus kulki kivasti eteen maneesin vaalealla pohjalla. Aloitimme ratsastamalla isosti eteen, jotta tamma saa lihaksensa lämpimiksi ilman isompia ongelmia ja pitkää verryttelyä. Avotaivutuksia isossa ravissa ja sulkutaivutusta sevä vasta-asetusta, kun pääsimme laukkaan kirkastui tamman ilme ja koko olemus entisestään. Se halusi mennä ja jostain syystä sillä oli todella paljon energiaa. Kehoitin Fridaa istumaan alas ja pitämään kevyen tuntuman ja otimme pitkille sivuille keskilaukkaa, kun olimme molemmat suunnat tehneet laukassa oli virtaa edelleen pöhköilyyn se vaihteli laukkaa kun koottiin vastalaukalle ja ristilaukalle, joten meidän oli pakko keksiä sille harjoitus. Aloimme tekääm kolmikaarista kiemurauraa niin että joillain kerroilla tuli vasta laukka kaarta ja joillekin tuli laukan vaihto. Energiaa riitti, mutta nyt alkoi laukat pysymään siinä mitä pyydettiin. Laukkasulussa pituushalkaisijalla siksak uralla saatiin mielettömän upeita vaihtoja ja kohtalaista sulkuakin, siihen kuitenkin toivoin viellä enemmän kroppaan kaarevuutta ja Frida totesi sen normaalisti olevankin taipuisampi, mutta nyt sillä on tuhottoman kova kiire kokoajan ja se odotti laukan vaihtoa kuin kuuta nousevaa. Hujasimme tammaa ja teimmekin ennen vaihtoa laukkapiruetin, mikä alkuun sai tamman hiukan hämilleen ja ensimmäisessä tulikin rytmi rikko. Muutaman toiston jälkeen alkoi hommapelittämään ja tamma pysyi hyvin paikallaan piruetin aikana. Annoin luvan tehdä vaihtosarjan ensin joka toisella lävistäjälle ja pituushalkaisijalle. Halusin nähdä niin lävistäjällä kuin suoralla uralla laukanvaihdot. Eikä ihme että tamma odotti vaihtosarjoja mieletön tasapaino, hyvä kuuliaisuus ja upeita ilmavia laukanvaihtoja. Toteutimme viellä askeleessa vaihdot samalla kaavalla, eikä siinäkään mitään ongelmia ollut. Loppuun ehdotin viellä joka kolmannella vaihtoja kaarevalla uralla, mikä ei enään olekaan niin helppoa. Tamma joutui hiukan miettimään kuinka jalkasa asettelee ja Frida kuika tahdittaa apunsa, pitäen katseen tarkasti menosuuntaan. Olin kuitenkin tyytyväinen kun lopetimme valmennuksen eteen alasratsastukseen ja rentouttavaan loppukäyntiin, jonka Frida suoritti jalan loimitettuaan tammansa.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Frida
Osallistuimme maaliskuussa pidettäviin näyttelyihin jotka pidettiin Rosenhofin tilalla. Matkaan lähdimmekin suurella joukolla, tallistamme osallistui useampikin tamma mukaan. Olin saanut muutaman ystäväni lähtemään mukaan tallin henkilökunnan lisäksi, näin suuren tammalauman kanssa jokainen apukäsi oli tervetullut. Tammat oli tokikin valmisteltu hyvin jo edellisenä iltana mutta riittihän sitä hommaa vielä paikankin päällä. Näyttelyissä jokaiselta hevoselta arvosteltiin liikkeitä sekä rakennetta. Luokkiin osallistuttiin tamman iän mukaan ja näin ollen luokkamme oli 8-10 vuotiaat tammat. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli luokassa yhteensä 17 ja voi kuinka upeilta kaikki tammat näyttivätkään! Tällä kertaa luokan taso oli niin kova että valitettavasti sijoituimme häntäpäähän mutta olihan meillä mukava reissu ja saatiin hyvää harjoitusta!

Kilpailukalenteri

sijoituksia KRJ 47kpl
13.02.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 1/60
02.02.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 5/46
21.02.2013 - kutsu - KRJ - GP - 6/40
17.03.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 2/30
06.03.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 4/30
09.03.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 2/30
11.03.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 3/30
26.02.2013 - kutsu - KRJ - GP - 1/40
02.03.2013 - kutsu - KRJ - GP - 2/40
04.03.2013 - kutsu - KRJ - GP - 3/40
05.04.2013 - kutsu - KRJ - GP - 1/30
05.04.2013 - kutsu - KRJ - GP - 3/30
15.03.2013 - kutsu - KRJ - GP - 4/35
25.03.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 1/40
01.04.2013 - kutsu - KRJ - GP - 2/50
07.04.2013 - kutsu - KRJ - GP - 6/50
10.04.2013 - kutsu - KRJ - GP - 5/50
11.05.2013 - kutsu - KRJ - GP - 3/60
01.05.2013 - kutsu - KRJ - GP - 4/40
04.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 3/40
09.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 3/40
09.05.2013 - kutsu - KRJ - GP - 4/40
03.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 2/50
06.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 1/50
12.05.2013 - kutsu - KRJ - GP - 5/50
05.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 3/30
24.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 3/30
25.05.2013 - kutsu - KRJ - GP - 5/30
27.05.2013 - kutsu - KRJ - GP - 5/30
30.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 3/30
29.05.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 2/30
20.08.2013 - kutsu - KRJ - IntII - 2/42
25.10.2013 - kutsu - KRJ - GP - 2/30
26.10.2013 - kutsu - KRJ - GP - 5/30
19.02.2014 - kutsu - KRJ - IntII - 3/30
20.02.2014 - kutsu - KRJ - IntII - 1/30
21.02.2014 - kutsu - KRJ - IntII - 3/30
17.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 5/50
18.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 4/50
20.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 6/50
26.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 7/50
23.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 6/50
25.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 3/50
18.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 4/50
21.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 5/50
24.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 6/50
25.02.2014 - kutsu - KRJ - GP - 1/50

ETUSIVU | HEVOSET | ESITTELY | TOIMINTA
Webdesign © Pirdila     Faconde on virtuaalitalli!